Yhdet rippijuhlat taas juhlittu. Mukavasti menivät. Tämän kuvan saan julkaista, koska sankarista näkyy ainoastaan suurinpiirtein käsi Sisällä ei juuri istuttu, vaan terassilla, johon sain änkäistyä vielä kolmannenkin pöydän, jolloin kaikki vieraat mahtuivat sinne yhtäaikaa.

Pitää muuten jossain välissä, vaikka kun leivon uudestaan, laittaa tuon rahkaraparperipiiraan ohje. Oli uskomattoman erinomainen herkku!

Ja vielä yksi hattu. Eikä tämä tähän jää...

Nyt hoksasin, miten pylväitäkään virkkaamalla ei jää ns. takasaumaa. Oppia ikä kaikki. Vahingossahan tämä oppiminen tapahtui. Elikkä ei liitetä pylväskerrosta normaalisti edelliseen, vaan virkataan vaan "yli" kuten kiinteitä silmukoita virkatessa.

Tietty tällä tavoin on hiukka hankalampaa seurata kierroksia ilman merkkiä, mutta ei tällaisessa hatussa ole niin tarkkaa...Ja en tykännyt yhtään siitä saumasta. Nyt ei ole väliä, miten päin hatun päähänsä pistää.